Talvipelaamisen vaikutukset ja haitat ruohon kasvulle ja kentän kunnolle

Poikkeuksellisen leudot säät ovat saaneet monet miettimään golfkenttien avaamista ja muutamat kentät ovat jopa niin eteläisessä Suomessa tehneetkin. Saimme Berner Oy:n ammattilaisten näkemykset aiheeseen, jotka julkaisemme alla olevassa kirjoituksessa. Kirjoitus on alunperin julkaistu Bernerin uutiskirjeessä 20.2.2020.


 

Kuluva talvi on ollut haasteellinen ja monin tavoin poikkeuksellinen ympäri Suomea. Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla jäätä on muodostunut useita kertoja ja pysyvän lumipeitteen syntymiseen on mennyt aikaa. Samaan aikaan Varsinais-Suomen ja Etelä-Suomen kentillä kentät ovat pysyneet paljaina, saaden välillä muutaman sentin lunta tai loskaa, joka nopeasti on sulanut pois. Plussan puolella pysyneet lämpötilat ja sula maa on houkutellut useat avaamaan kentän pelaajille. Olemme keskustelleet monien kenttämestareiden kanssa poikkeuksellisten olosuhteiden välittömästä ja pitkänajan vaikutuksista, sekä talvipelaamisen haitoista kasvin kannalta.

Kun mietitään talven aikaista pelaamista kasvin kannalta, suurin vaikutus on kulutuksella, sillä ruoho ei kykenen paikkaamaan itseään ennen kuin valoa ja lämpöä on riittävästi. Kulutus myös stressaa kasvia ja vaikuttaa näin ollen varastosokereiden käyttöön. Viheriöiden lisäksi on hyvä katsoa kuinka polut ja viheriöiden ympäristöt kestävät pelaajia. Nyt on ollut hyvin märkää ja syntyy hyvin herkästi tiivistyneitä kohtia, esimerkiksi juuri niihin kohtiin, joista pelaajat menevät väylälle ja viheriön sisäänmeno- ja poistumiskohtiin. Näihin kohtiin voidaan odottaa heikkoa kasvua tulevana kautena, jolloin ne vaikuttavat pelattavuuteen ja yleisilmeeseen. Myös divottien umpeenkasvu voi kestää kauan, riippuen heinälajista ja kevään olosuhteista.

Edestakaisin sahaavat lämpötilat aiheuttavat kasville, heinälajista riippuen, vaikeuksia selvitä pitkän talven yli. Kasville tärkeintä on varastosokereiden määrä ja sen riittävyys. Kasvi kuluttaa varastosokereita talvella, kun yhteyttäminen on lämpötilan ja valon vähyyden takia estynyt. Jotta kasvi pystyy pitämään yllä hengitystä ja muodostamaan erilaisia komponentteja soluissa, joutuu se pilkkomaan varastosokereita. Kun varastosokerit loppuvat, kasvi kuolee. Kasvin tarve käyttää varastosokereita on huomattavasti suurempi olosuhteissa, joissa lämpötila on yli -2 C°-astetta ja maa ei ole roudassa. Näin ollen meillä on tällä hetkellä suuri riski siihen, että nurmet näyttävät nyt hyvinvoivilta, mutta saattavat kuolla energian puutteeseen seuraavan parin kuukauden aikana. Heinälajeissa on paljon eroa ja voimakkaasti talvehtimaan ryhtyneet heinälajit, nata ja röllit joissakin määrin, voivat hyvinkin selvitä ilman ongelmia. Mutta kylänurmikalla, joka ei varsinaisesti vaivu lepotilaan ja lähtee hakemaan kasvua heti, kun lämpötila on plussan puolella, voi olla riski energiavarastojen loppumiseen.

Monen kanssa on myös mietitty voisiko tilanteeseen jotenkin vaikuttaa. Ensimmäisenä herää ajatus ravinteiden antamisesta kasville kevyellä nestelannoituksella. Kasvin ravinteiden otto alhaisissa lämpötiloissa on hyvin pientä ja osa lannoitteesta tulee menemään hukkaan. Lisäksi on mahdollista, että tapahtuu seuraavanlainen ketju: Kasvi ottaa ravinteita -> ravinteiden kuljetukseen ja prosessoimiseen täytyy käyttää energiaa kasvissa -> varastosokereita käytetään -> varastosokereita on entistä vähemmän käytössä loppu talveksi. Eli tässä vaiheessa kannattaa kysyä, onko kasvilla tarvetta ravinteille ja pystyykö se hyödyntämään ravinteet ilman, että se on kevään kasvuun lähdöstä pois?

Nyt tarvitaan keinoja tukea nurmikkoa ilman, että se joutuu kuluttamaan varastosokereita. Aminohappoja voisi pitää tässä parhaana vaihtoehtona ja vähiten kasvin energiaa kuluttavana. Kun kasvi itse muodostaa aminohappoja, joutuu se hajottamaan sokereita ja ottamaan typpeä. Mikäli aminohapot saadaan kasviin valmiina, säästyy kasvilta aminohapposynteesiin kuluva energia. Aminohapot taas toimivat kasvissa useissa rooleissa ja auttaa kasvin elintoimintoja pysymään kunnossa. Olemme koittaneet selvittää minimilämpötiloja ja olosuhteita, jolloin ruiskutus saataisiin onnistumaan positiivisin vaikutuksin, mutta tietoa on huonosti tai se ei ole näihin olosuhteisiin sovellettavissa. Jatkamme tämän selvittelyä, mutta yrittää ja kokeilla voi aina, sillä aminohappo ruiskutuksella ei saa negatiivista efektiä aiheutettua.

Tautien kanssa on nyt myös hyvä olla hereillä. Kylänurmikan mahdollinen uusi kasvu on hyvin herkkä lumihomeelle. Lisäksi paljaana olleilla kentillä voidaan olettaa kasvinsuojeluaineilla olevan lyhyempi kestoaina, johtuen runsaista sateista ja korkeimmista lämpötiloista. Lämpötilat eivät aivan riitä siihen, että systeemisistä tautiaineista saataisiin paras teho irti, joten kontaktisen tautiaineen käyttö ja tehon ylläpito on nyt tärkeää. Erityisesti kentät, jotka ovat auki pelaamiselle tulisi huolehtia tästä, sillä kulutus on yksi iso riski taudin puhkeamiselle.

Lisäksi on hyvä ottaa huomioon pitkän syksyn ja talven aikana tullut runsas vesisateiden määrä koko Suomessa. Vettä on tullut todella paljon ja se on huuhtonut maasta ravinteita. Erityisesti typpi ja kationit ovat herkkiä huuhtoutumaan. Keväällä, kun lannoitukset aloitetaan, niin kannattaa huomioida se, että ravinnepankki voi olla melko tyhjä. Kevään nestelannoituksia voi joutua tekemään olosuhteitten mukaan useasti ja rakeisten lannoitteiden käyttö kannattaa aloittaa ajoissa, jotta maan ravinnetasot saadaan kasvua vastaavalle tasolle. Lannoituksessa on hyvä kuitenkin olla maltillinen, jotta kasvi ei lähde kasvamaan yli voimavarojensa.

FacebooktwitterlinkedinmailFacebooktwitterlinkedinmail