Aloitamme nyt isoilla kentillä tehtävät holkitukset, jotka perustuvat viheriöistä tehtyihin tutkimuksiin ja niiden pohjalta tehtyyn hoitosuunnitelmaan. Maanantaina 8.9. alkavalla viikolla holkitetaan Master-kentän viheriöt ja maanantaina 15.9. alkavalla viikolla Laakso-kentän viheriöt. Tämän jälkeen myös molempien isojen kenttien väylät holkitetaan. Alla avaamme kentänhoidollisia tekijöitä tehtäviin toimenpiteisiin.

Tutkimustietoa Master- ja Laakso-kenttien viheriöistä

Olemme tutkineet tällä kaudella heti kauden alussa kaikkien isojen kenttien viheriöiden kasvukerrosten koostumukset ja ravinnetasapainot. Tutkimukset on tehty siten, että jokaiselta viheriöltä on otettu maanäyte, joka on lähetetty kahdelle eri tutkimuslaitokselle. Kaikkien viheriöiden näytteet lähetettiin Skotlantiin European Turfgrass Laboratoriesiin analysoitavaksi ja kuudelta valitulta viheriöltä otetut maanäytteet lähetettiin Suomeen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy:lle tutkittavaksi. Yhteistyökumppanina tutkimuksissa ja analysoinnissa on ollut Janne Lehto, MG. Tehdyistä analyyseistä saatiin runsaasti tietoa viheriöiden pinnan alla olevasta koostumuksesta, sen ravinnetasapainosta ja viheriöiden kehitystarpeista. Tutkimukset osoittivat, että viheriöillä on paljon kehitettävää niiden ravinnetasapainoon ja rakenteelliseen koostumukseen liittyen. Saatujen tulosten perusteella viheriöille on tehty heti kuluvalle kesälle erityinen hoitosuunnitelma, jota on toteutettu tähän asti suunnitelman mukaisesti ja työtä jatketaan nyt myös läpi syksyn ja talven.

Jokainen viheriö on myös arvioitu ja pisteytetty. Arvioinnissa on keskitytty viheriön kasvu- ja menestysolosuhteisiin ja niihin vaikuttaviin tekiöihin. Menetelmässä jokainen viheriö on arvioitu seuraavilla mittareilla: 1. Shade Impact am and pm, 2. Exit Points for Players, 3. Pin location Areas of the Green, 4. Pinnacle (High) Areas of the Green, 5. Low Areas of the Green, 6. Grass Species & Uniformity, 7. Weak Spots & Stress Areas, 8. General Observations & Additional Notes.

Analyyseistä saadut tulokset: Ravinnetasapaino

Viheriöiden heinälajit ovat pääasiallisesti luhtarölli, osin rönsyrölli ja matalissa, jääpoltevaurioista kärsineillä alueilla kylänurmikka. Viheriöiden hoidolliset haasteet kohdentuvat luhtaröllin kasvutapaan (erittäin tiheä kasvusto), suureen orgaanisen aineksen (kuitu) muodostamiseen ja sitä kautta kasvitaudeille ja kuivalaikuille altistumiseen. Myös maaperän elinvoimaisen mikrobitoiminnan eheyttämiseen tulee kiinnittää huomiota

Tehtyjen analyysien perusteella yksi tärkeimpiä tavoitteitamme on ollut ravinnetasapainon optimointi. Erityisesti typpi, kalium ja kalsium arvoissa on ollut puutteita ja ne ovat tarvinneet täydennystä, jota olemme toteuttaneet kauden aikana. Fosforipitoisuutta tarkkaillaan liikasaannin välttämiseksi, sillä sen pitoisuus on viheriöillämme suhteellisen korkea. Kalkitukseen liittyen on tehty havainto, että viheriöillämme, joiden pH on alle 6, on kannattavaa pH:n nostaminen lähemmäs 6,0–6,2. Toisaalta uusituilla viheriöillä pH on liian korkea ja kalkitukset korvataan kipsituotteilla. Mustatyvitauti, jota alkukesästä havaitsimme Laakso 1:llä ja uudella harjoitusalueella, on tyypillinen haaste korkean pH:n uusilla rönsyrölliviheriöillä. Uusimpia rönsyrölliviheriöitämme tulee hoitaa hieman eri tavalla, kuin vanhempia luhtarölliviheiröitä. Ne vaativat oman lannoitus- ja hoitosuunnitelmansa.

Myöskin maaperän sienipitoisuutta suhteessa bakteereihin tulee kasvattaa monivuotisten röllien suosimiseksi yksivuotisen kylänurmikan sijaan. Mikrobitoimintaa eheyttävät valmisteet kuten humushapot, melassit, orgaanispohjaiset lannoitteet sekä merilevätuotteet ovat tärkeitä valintoja jatkuvassa hoitosuunnitelmassamme. Viheriöidemme ravinnetasapainoa on parannettu heti keväällä ja koko kesän ajan toteutetuissa hoitotoimenpiteissämme.

Analyyseistä saadut tulokset: Rakenne/koostumus

Viheriöiden orgaanisen aineksen eli kuidun määrää mitattiin viheriönäytteen hehkutushäviönä pinnan seuraavissa syvyyksissä 0-2 cm, 2-4 cm, 4-6 cm ja 6-8 cm. Otetut näytteet antavat kattavan otannan Golf Talman viheriöiden agronomisesta tilasta rakenteen osalta. Ylin 0–2 cm kerros vaikuttaa merkittävimmin viheriön pelattavuuteen (nopeus, kovuus, kosteus), joten siellä orgaanisen maa-aineksen hallinta on tärkeintä. Syvemmillä kerroksilla korkeampi orgaaninen aines ei ole yhtä kriittinen, kunhan veden läpäisevyys ja pintakaadot toimivat. Mikäli orgaanisen maa-aineksen pitoisuus ylittää 4 % pintakerroksessa, lisätoimenpiteet kuten holkitus, hiekoitus ja/tai orgaanisen aineksen poisto ovat usein tarpeen. Rönsyrölli (Agrostis stolonifera) tuottaa enemmän orgaanista ainesta kuin monet muut heinälajit, joten sen kanssa tarvitaan aktiivisempaa hallintaa. Luhtarölli tuottaa kuitenkin vielä huomattavasti vauhdikkaammin orgaanista ainesta kuin rönsyrölli.

Tavoitteelliset orgaanisen aineksen (OM) pitoisuudet rönsyrölliviheriöillä (Creeping bentgrass greens), joissa on USGA:n mukainen rakenne, vaihtelevat hieman sijainnin ja olosuhteiden mukaan, mutta seuraavat arvot ovat laajasti hyväksyttyjä suosituksia kansainvälisissä käytännöissä ja tutkimuksissa, erityisesti USGA:n ja STRI:n (Sports Turf Research Institute) ohjeistusten pohjalta: Tavoitearvot orgaanisen aineksen pitoisuudelle (% painosta, LOI-menetelmällä mitattuna): Kerros (cm) ja suositeltu tavoitealue (%) 0–2 cm < 4,0 % (ihanne 2,5–3,5 %) 2–4 cm < 3,5 % (ihanne 2,0–3,0 %) 4–6 cm < 3,0 % 6–8 cm < 2,5 %

Laboratorioista saatujen tulosten perusteella viheriöidemme kuitupitoisuus on merkittävästi liian suuri, jonka johdosta olemme aloittaneet voimakkaan kuidunpoisto-ohjelman. Holkitimme keväällä varhaisessa vaihessa viheriömme ensimmäisen kerran ja kesäkuun lopulla toisen kerran. Nyt syksyn tultua holkitamme viheriöt vielä kertaalleen, jolloin tälle kuluvalle kesälle saamme yhteensä kolme holkitusta tehtyä ja poistettua orgaanista maa-ainesta (kuitua) hyvän määrän. Jatkamme orgaanisen maa-aineksen poistoa ja viheriöiden parannusohjelmaa tulevana kesänä.

Laboratoriotutkusten mukaan kenttiemme ja harjoitusalueidemme viheriöiden keskimääräiset luvut keväällä 2025 olivat seuraavat: Kerros/syvyys (cm) ja suositeltu tavoitealue (%)

Master 0–2 cm 8,04% (ihanne 2,5–3,5 %), 2–4 cm 5.33 % (ihanne 2,0–3,0 %), 4–6 cm 2.48 %, 6–8 cm 1.28 %.

Laakso 0–2 cm 8,84% (ihanne 2,5–3,5 %), 2–4 cm 4.79 % (ihanne 2,0–3,0 %), 4–6 cm 2.47 %, 6–8 cm 1.49 %

Nämä ovat keskiarvoja eli joillain viheriöillä luvut olivat pienempiä ja joillain viheriöillä suurempia.

Liian suuri orgaanisen maa-aineksen (kuitu) määrä vaikeuttaa kasvin hapen, veden ja ravinteiden saantia. Kuitu vaikeuttaa maan alla olevien kaasujen vaihtuvuutta, joka heikentää kasvin kasvuolosuhteita. Runsaskuituiset viheriöt ovat alttiita kasvitaudeille ja pelaamisesta johtuvan rasituksen aiheuttamalle vaurioitumiselle. Runsaskuituinen viheriö on liian pehmeä eikä se ole pelattavuudeltaan optimaalinen.

Miksi holkitamme juuri nyt?

Jatkamme tutkimusten perusteella tehtyä hoitosuunnitelmaa. Pelikauden viimeinen ja kolmas viheriöholkitus on hyvä tehdä nyt ennen kuin ruohon kasvukausi loppuu. Näin viheriöiden pinnoille jää vielä hyvin aikaa toipua hoitotoimenpiteestä ennen talven tuloa. Holkituksessa saadaan poistettua orgaanista maa-ainesta ja parannettua viheriön rakennetta, joka on sen hyvälle kunnolle elinehto.

Tästä linkistä voit katsoa lisää liittyen holkitukseen toimenpiteenä.

Kaiken kaikkiaan näin alkavan syksyn kynnyksellä voimme kentänhoidon näkökulmasta olla hyvin tyytyväisiä siihen missä kunnossa olemme viheriötä pystyneet tänä kesänä pitämään sekä niiden kunnon että pelattavuuden kannalta.

Alex Portaankorva, kenttämestari, Golf Talma